Kasvimaalla tai istutusruukuissa saattaa vierailla ei-toivottuja tuhohyönteisiä, jotka saattavat tehdä tuhoa hyötykasveille. Myrkkyjen sijaan tuholaisia voi torjua myös luonnonmukaisin keinoin. Tämä tulee usein edullisemmaksi kuin torjunta-aineiden osto puutarhamyymälöistä ja saatat näin välttyä tarpeettomalta kemikaalien käytöltä.
Istuta hyötykasvien joukkoon samettikukkia tai kehäkukkia. Kukat karkottavat tuoksullaan tuhohyönteisiä. Kukat voi keväällä kylvää siemenestä suoraan ruukkuihin tai kasvimaalle, ne eivät tarvitse esikasvatusta. Kun kukat ovat kukkineet, lakaistuneista kukinnoista kerätään siemenet talteen seuraavaa vuotta varten. Siemeniä on hyvä säilyttää kahvin suodatinpussissa. Pusseihin merkataan, mitä ne sisältävät ja milloin siemenet on kerätty, niin muistaa seuraavana keväänä, mitä missäkin pussissa on. Seuraavana keväänä siemenet voi kylvetään taas maahan.
Sametti- ja kehäkukkien ohella sipuli karkottaa tuoksullaan tuholaisia. Sipulia kannattaakin istuttaa hyötykasvien kanssa sekaisin sen sijaan, että istuttaisi sitä erikseen omaan penkkiin tai astiaan. Tavallisen keltasipulin lisäki kannattaa kokeilla kasvattaa myös muita sipulilajikkeita, kuten esimerkiksi valkosipulia tai punasipulia. Tuholaisia torjuvien ominaisuuksien lisäksi sipuli on myös erinomainen hyötykasvi. Tuoreet sipulinvarret kannattaa hyödyntää ruoanlaitossa ja salaateissa, niitä voi myös pilkkoa ja pakastaa myöhempää käyttöä varten. Erilaiset sipulilajikkeet tuovat makua ruoanlaittoon. Maasta nostetut sipulit säilyvät viileässä ja kuivassa hyvin, mutta sipulin voi myös halutessaan pilkkoa ja pakastaa käyttövalmiina.
Jos kirvat valtaavat hyötykasvit, puut tai pensaat, on mäntysuopaliuos on tehokas niiden torjuntaan. Ohje:
n. 4cl eli hieman alle puoli desiä nestemäistä mäntysuopaa
1l vettä
Sekoitetaan suihkepulloon ja suihkutetaan kirvoille.
Käsittelyn voi viimeistellä vielä suihkuttamalla lopuksi kirvoille vettä.
Hallaharso torjuu myös hyvin erilaisilta tuhohyönteisiltä. Harso asetellaan niin, että se on hieman kohollaan, jotta se ei paina kasveja lakoon. Harso suojaa myös taimia kylmältä, sitoo kosteutta ja tasaa lämpöä, joten harsosta on paljon hyötyä kasvien kasvatuksessa.
Isompia tuholaisia voi poistaa kasveista mekaanisesti poimimalla. Tai voi myös kokeilla istuttaa ns. houkutuskasveja, kuten kiinankaalia tai auringonkukkia, hyötykasvien joukkoon. Houkutuskasvien tarkoituksena on, että tuholaiset iskisivät houkutuskasvin kimppuun ja jättäisivät hyötykasvit rauhaan.
Tuore ananas on ihanan herkullinen hedelmä vaikka ihan sellaisenaan tai vaikkapa kiisselissä, jäätelössä tai täytekakun täytteenä. Tuoreen ananaksen lehtiruusuketta ei kannata heittää pois, vaan siitä voi kasvattaa kauniin huonekasvin juurruttamalla. Ananaksen...
Pelargonit ovat kauniita kesäisin kukkivia kukkia. Pelargonit ovat monivuotisia, joten joka kesä ei uusia kesäkukkia tarvitse ostaa, jos pelargonin saa onnistuneesti talvehtimaan. Pelargonit kukkivat vielä pitkälle syksyyn, mutta pakkasta ne eivät kestä. Syksyn tullen...
Peruna on kiitollinen, satoisa ja helppohoitoinen hyötykasvi. Perunan kasvattamista varten ei tarvita välttämättä kasvimaata, vaan perunan kasvatus onnistuu myös ruukussa, ämpärissä tai istutussäkissä terassilla tai parvekkeella. Perunan istutusastian on kuitenkin...
Valkosipuli on suosittu kasvi herkullisen makunsa ja terveysvaikutuksensa vuoksi. Valkosipuli sisältää paljon hyvinvoinnille sekä immuunipuolustukselle tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita, minkä vuoksi sitä on suosittu lääkekasvina pitkään. Valkosipuli on sopii myös...
0 kommenttia